Oletko joskus kohdannut enkelin?
"Typerä ja lapsellinen kysymys", ajattelee joku. "Voi, miten ihanaa, uskotko säkin enkeleihin", ajattelee toinen.
Olin aamulla hipihiljaisella toimistolla, kun yllättäen kuulin käytävältä puhetta. "Ei täällä ketään oo!" Huutelin takaisin: "On täällä!" Eräs työtoveri siellä epätoivoisena etsi apua pimeästä rakennuksesta ja tulikin ääneni perään heti kysymään avainta lukossa olevaan tilaan. "Kun mulla ei oo just tota, mitä siihen tarvitaan." Annoin avainnippuni ja tarjosin apua. Pian hän palasi ja sanoi: "Kiitos! Sä oot niinku enkeli. Sulta puuttuu vaan siivet!"
Voi, miten monta kertaa ihan tavallisessa arjessa voi kohdata enkelin. Enkä tarkoita nyt taivaallisia siivekkäitä, vaan meitä mahdollisimman tavallisia maan tallaajia. Jokainen kaunis sana, lämmin hymy, iloinen tervehdys, huomioiva katse tai totta tarkoittava kysymys: "Mitä kuuluu?", voi olla vastaanottajalle enkelimäisen tärkeä. Se voi muuttaa päivän suunnan ja antaa energiaa pitkälle eteen päin.
Kun palasin iltapäivän kotikäynniltä takaisin toimistolle, minua oli vastassa kaksi työkaveria. "Hei, meillä ois sulle täällä jätskiä!"
Laitetaan hyvä kiertämään! Enkelimäisiä tekoja ei ole koskaan liikaa.
