Arvostan monia vanhoja, viisaita naisia. Heidän verkkaista ja lempeää puhettaan on aivan älyttömän mahtava kuunnella. Muutamia mainitakseni: Irja Askola, Tarja Halonen, Lenita Airisto... Heistä oikein huokuu sellainen rohkeus ja viisaus, jonka vain koko heidän elämänhistoriansa on voinut heille antaa. Siksi minusta on hauska välillä heittäytyä tällaiseenkin:
Kuvittele istuvasi jo vuosikausia vanhempana ja viisaampana, harmaahapsisena vanhuksena keinutuolissa. Miten neuvoisit nykyistä itseäsi?
Minä sanoisin pilkettä silmäkulmassa, viisaan naisen pehmeällä äänellä:
- Ajattele oikeen tarkasti, mihin ja kehen kulutat energiavarasi. Pyytäjiä ja huutelijoita on vaikka kuinka paljon. Mutta muista se vanha sanonta; kun kumarrat yhteen suuntaa, väistämättä pyllistät toiseen. Noilla energioilla, jotka sulla nyt on, keskittyisin rakkaimpiin. Muut pärjää kyllä. Älä pyllistele omillesi!
- Ja hei, kato peiliin! Vielä sentään olet nuori - elämä on edessäpäin! Jos tänään tuntuu kurjalta, huomenna on uusi päivä ja uusi mahdollisuus. Peliä ei ole vielä menetetty...
(Osallistuin muutama vuosi sitten maksulliselle verkkokurssille, jonka aikana kyseinen harjoitus opeteltiin. En muista kurssin nimeä enkä vetäjää, valitettavasti. Muuten voisin suositella sitä sinullekin. Tällä viikolla tuo harjoitus on pyörinyt mielessäni. Kun jotenkin joka paikkaa ahdistaa ja puristaa ja kolottaa.)
